Juuvel oli veteraanina vapautettu, äksiisin, Taakse poistu! komennosta.

Juuvel Suojeluskunnassa 6

Syksyisenä sunnuntaipäivänä Antti Väisänen oli metsästämässä tavalliseen tapaansa, tuona päivänä hän sattui kulkemaan Lintupuron varsia ja saapui Kukkosahon lähelle, hän kuuli mäeltä sotilaallisia komentosanoja, nousi mäelle meni ääniä kohti katsomaan kuinka suojeluskunnan äksiisi luonnistui?

Aukealla aholla harjoittelemassa oli Pitkänmäen nuoria miehiä, mukana oli myös jo ikämiehiin kuuluva Juuvel, osastoa koulutti Juuvelin veljenpoika Antti Korhonen.

Nähdessään tulijan Antti komensi : ”Paikalla tauko! Kääntyi tulijan puoleen:”Terve Antti! Ruppee sinä kouluttammaa meetä, ku min'noov' vua suojeluskunta alikersantti, ja sin'noot kuitennii reservin alikessu ja ossoot komennot paremmi!”

Setäni kertoi suostuneensa, äksiisi alkoi (saattoi kuulua mutinaa ”kommunistin poeka pantiin komentammaa”) Kivääriotteet onnistuivat jotenkin, (hihnasta-) olalle vie ja jalalle vie, sekä kännöksistä ei ryhmän komentaja huomauttanut.

”Taakse poistu!” komentoa Juuvel ei noudattanut. Antti karjui: ”Miksi Juuvel ei noudattanut komentoa?”

Juuvel: ”Veteraanit on vapautettu, poistu, sekä maahan ja ylös äkseerauksesta!”

Setäni huomasi sopivan tilaisuuden lopettaa: ”Eehän tästä tule mittää jos osa ryhmästä ee tie komennon mukkaa, paikalla tauko, lepo. Jatkakee keskenännö, minä en ossoo komentoo ku osa ee tie kaikkia liikkeitä”

Setäni päätös saattoi olla helpotus monelle ryhmässä olleelle, ja voi ihmetellä Myllymäen (Pirttimäen) nuoren isännän vapaamielisyyttä kun suostutteli kommunistin pojan osastonsa komentajaksi.

Talvisotaan lähteviä oli saatettu juhlien Pitkänmäen koululla, puheita pidetty ja opettaja Hilja Paldanius lienee toiminut seremonian johtajana, myös Juuvel oli ottanut puheenvuoron, mennyt korokkeelle ja tehnyt asennon: ”Poejat kun vua muistatta rippikouluvalan ja sotilasvalan, nii ootta turvassa”. puheenvuoro oli päättynyt itkuun.

Koulun oppilaista kymmenkunta kuoli sodassa.

Vuonna 1946 Opettaja Hilja Paldanius jakaessaan meille 3-luokan oppilaille uusia Maantiedon oppikirjoja, ilmotti: ”Sutatkaa lyijykynällä mustaksi piirros Suur-Suomestä”, jatkaen paatoksella: ”Niin siinä sitten kävi kuten ennustinkin -41.:Ei pidä nuolaista ennenkuin tipahtaa! Ja johtokunnan jäsen Pellonpään Heikki kysäisi: Mitäs se opettaja puheleekaan?”

Puakki