Ensimmäinen keino hedelmöitys! 22.5.17

Juuvelin Juttuja 2

Kuten edellisestä jutusta huomasimme, Juuvel’ jäi perinnöttä kotoaan, mutta olihan Englannin kuningas ”Johan maaton”, vaikka hallitsi valtiota. Samoin Juuvel’ nai tytön Selman samasta Tuakkilasta kuin vanhempi veljensä Antti, ja perusti talouden Ryynälänmäkeen Lapinlahden Pajujärvelle.

Juuvelin juttu: Sillon tsaari aekaa, monj' mies lähti Ameriikkaa tienoomaan itellee talorahoja, kuulin Rapako Ierika kertovan, mite sieltä Lukkarilan puolesta olj’ kanssa yks' mies lähtennä, ja jättännä akkasa tänne, ku siihe aekaa laevalippu makso jo yhelle immeeselle nii paljo, että olj’ usseemma laenattava matkarahat jostae, ku omat rahat ee matkaa riittännä.

Ku pariskunta olj’ vielä lapseton, akka alako vuen piästä kyllästyä yksin elämisseesä ja kirjotti miehellee: Ku nyt oot suanna olla hyvissä hankkeessa ja tienanna niim’paljo, että jo kehut rahojas’ sinulla lienööv’varroo matkustamisseennii ja voesit välillä käävä kotona ja yritettäs suaha jäläkikasvua meejännii perheelle?

Mies olj’ vastanna: Semmose asia tähe ee kannata lähtee merta ees’taas seeloomaa, mi'nen tykkee ollenkaa laevalla olemisesta, oksennan aena jos vähäsennii tuuloo. Mutta se laps’asia suahaa kuntoo iha näenikkää kirjeellä, minä kään jossae suuren kaapungin saeraalassa ja siellä otetaan taltee minun siemennestettä, ja neste laetettaa guttaperkka putkee, ja niitä semmosia säelytysaeneeta siihem’mukkaa. Sen pakkaakse sisällys säelyy nui puel’vuotta, siinä aejassa sinä jo suat kirjee ja hoejat hommat kotona vaekka saanassa vaekka kupparin kanssa, se suap’puhaltoo ne nesteet siitä putkesta sinu emättimmees ja hyvässä lykyssä yheksä kuukaaven piästä sinulla on laps’ soovateltavana?

Niin’nolj’ käännä, laps olj’ ollu vielä isäsä näkönennii, jotta ee tullu kellekkää eppäälyksijä isästä!”

(Aiheen juttuun kuulin isältäni Matti Väisäseltä, hän lienee kuullut jutun äidiltäni, mutta aiheen arkaluonteisuuden vuoksi hän ei puhunut siitä meille? Sen hän kertoi, että Juuvelin jutuissa Ryynälänmäeltä keskeinen henkilö oli aina ollut Rapako Ierikka)

Puakki